18.3.2014
Oletko myymässä, ostamassa tai huoltamassa iOS7 -laitettasi?
Tiedoksi iOS7-laitteiden aktivointilukitus. Testaan tällä postauksella samalla Storifya, kätevältä vaikuttaa näinkin käytettynä :)
17.11.2013
Tähtikuvauksen alkeita opetellessa
Tähtitaivaan kuvaaminen on lähtökohtaisesti todella simppeliä hommaa - laitetaan mikä tahansa kamera jalustalle (tai kiinteälle alustalle), kohdistetaan kamera haluttuun suuntaan ja aletaan kuvaamaan. Mutta huomasin eilen ettei se näin ole todellakaan.
Aloitin eilen tähtikuvaamisen treenauksen. Tähän alkuun tiedoksi että minulla on muutaman vuoden kokemus kuvaamisesta järjestelmäkameralla joten valokuvaamisen perusasiat ovat hanskassa. Tähän alkuun lyhyesti mitä tein ja mitä sain eilen aikaiseksi.
Minulla on järjestelmäkamera ja muutama objektiivi sekä kiinteä jalusta. Aloitin kokeilun helpoimmasta, laitoin järkkäriin 10-20mm laajakuvalinssin jolloin kameran suuntaaminen ei ole "ihan niin justiinsa", varsinkaan 10mm polttovälillä. Tarkensin kameran kuun avulla jonka jälkeen laitoin tarkennuksen manuaaliasentoon joten sitä ei tarvitse sen jälkeen enää säätää (siis jos tarkennus vain osui kohdalleen). Sen jälkeen kamera jalustaan kiinni ja kohdistus vain sinne jonnekin Linnunradan suuntaan. Aukko ja ISO-arvo suurimmilleen sekä suljinaika pisimmäksi mahdolliseksi jolloin kennolle saadaan maksimaalinen määrä valoa (bulb-moodi erikseen) ja kenno on herkimmillään jolloin heikoinkin valo saadaan talteen. Ensimmäisen kuvan jälkeen kannattaa katsoa onko tarkennus kohdallaan, säätö tarvittaessa jonka jälkeen kuvaus käyntiin.
Tämän ensimmäisen kokeilun jälkeen vaihdoin linssiksi 70-300mm halppis zoomin. Pidemmillä polttoväleillä kuvan tarkentamiseen voi käyttää myös järkkärien digitaalista takanäyttöä, ja vieläpä siten että zoomaa tähdet näytöllä mahdollisimman suureksi jolloin kuvan tarkentaminen helpottuu entisestään (tarkennus on silloin ok kun tähdet näkyvät ruudussa mahdollisimman pienenä). Tarkennuksen jälkeen rajaa kuva haluamallasi tavalla ja eikun kuvaamaan. Mutta, tästäpä ne haasteet sitten alkoivat, 300mm polttovälillä kamera/putki-kokonaisuus tärisee todella helposti. Pelkästään jo tuuli vaikuttaa asiaa paljon, pitkä putki ottaa tuulta herkästi jolloin kuvaaminen edellyttää (ainakin minulla) suojaisaa paikkaa.
Tähän loppuun vielä kuva, huom tämä on siis ensimmäinen tähtikuvani ja tästä lähdetään liikkeelle. Kuvassa on Andromedan galaksi, ja kuten kuvasta näkee galaksista ei erotu oikeastaan ollenkaan yksityiskohtia. Tämä johtuu siitä että en ottanut riittävästi yksittäisiä valotuksia, tarkennuskaan ei ollut aivan kohdallaan. Ja eilen oli vielä melkein täysikuu, se luo taivaalle valosaastetta joka peittää aivan himmeimmät kohteet taakseen ja taivas aivan kuin hehkuu sinisenä. Joten, kun lähdet kuvaamaan taivasta niin tee se muulloin kuin täydenkuun aikaan, tai kuvaa ainakin kohteita jotka ovat mahdollisimman kaukana kuusta. Mutta mielellään ei täydenkuun aikaan, se on parhain.
Tarkennuksen ja valotuksien määrään paneudun seuraavaksi ja niistä myöhemmin lisää.
(kelatkaa, Andromeda tulee meitä kohti noin 140km sekuntivauhdilla! Andromedan galaksissa on arvioitu olevan 200-400 miljardia tähteä...)
Lopuksi tähtikuvaamisesta yleisesti.
Kennolle tulevaa valon määrää säädetään aukon koon lisäksi myös valotusajalla - jotta kuvassa nähdään mahdollisimman paljon yksityiskohtia sitä pidempää valotusaikaa tarvitaan. Jos kameran jättäisi yöksi kuvaamaan lopputulos olisi varmasti hyvä ja täynnä yksityiskohtia mutta tähdet näkyisivät kuvassa viiruina. Tämä johtuu maapallon pyörimisliikkeestä akselinsa ympäri. Mitä pidempi valotusaika sitä enemmän tähdet näkyvät viiruina lopullisessa kuvassa. Nyrkkisääntö on se että kiinteällä jalustalla, lyhyillä polttoväleillä kuvattaessa, voi käyttää pidempää valotusaikaa kuin pitkillä polttoväleillä. Omalla laajakuvalinssillä (10mm polttovälillä) otin 30s valotuksia, kun taasen 300mm kanssa pystyin käyttämään noin 10s valotuksia, näillä ajoilla sain pidettyä tähdet pisteinä. Otin 1-2 testikuvaa ja hain ko polttovälille maksimaalisen pitkän valotusajan ja kun löysin sen aloitin varsinaisen kuvaamisen.
Jos hankit seurantajalustan, joka siis kompensoi maapallon pyörimisliikkeen, voit valottaa kuvaa jopa tuntikausia yhteen menoon. Kätevää mutta kallista, jalustat maksavat tuhansia euroja ja hinnassa vain taivas on rajana.
Minulla on siis kiinteä kamerajalusta, ei maapallon mukaan liikkuva jalusta. Ja, kun otan kuvan esimerkiksi 30s valotusajalla, se ei ole vielä kovinkaan hätkähdyttävän näköinen. Valotusaika kun on kuitenkin niin lyhyt ja laitteiston (valon)herkkyys niin pieni. Mutta ei se mitään tähän on olemassa konsti, otetaan useita valotuksia samasta kohteesta ja tietokone koostaa eli pinoaa otokset yhdeksi kuvaksi. Esimerkiksi 30kpl 30s valotuksia vastaa kuvaa jota olisi valotettu yhteen menoon 15 minuuttia. Ja tämä siis ilman että tähdet näkyvät kuvassa viiruina. Yhdessä yksittäisessä kuvassa ei erotu kaikkein himmeimmät kohteet mutta ohjelma osaa poimia ja yhdistää heikoimmatkin yksittäisessä kuvassa olevat informaatiot ja lopputulos on onnistuessaan uskomaton. Mitä useamman valotuksen eli yksittäisen kuvan otat, sitä enemmän yksityiskohtia lopulliseen kuvaan saadaan taltioitua. Ja, useasta valotuksesta johtuen suuren ISO-arvon tuoma kohina ei näy lopullisessa kuvassa.
Kuvien pinoamiseen (eng. stackin) on olemassa monia ohjelmia mutta minulle suositeltiin DeepSkyStackeria ja se osoittautuikin helppokäyttöiseksi softaksi. En lähde avaamaan tähän ko ohjelman käyttöä, siinä on vain muutama välilehti joista löytyy tarvittavat toiminnot ja hetken tutustumalla käytön oppii ihan tuosta vain.
Mistä sitten kaikkea kuvaamista ja kohteita sitten löytää? Jos sinulla on tabletti niin hanki siihen esimerkiksi Googlen Sky Map, tässä Android-alustalle. Sen avulla voit ihan kirjaimellisesti etsiä että mistä ilmansuunnasta mitäkin kiinnostavaa taivaalta löytyy. Sky Map hyödyntää GPS-tietoa ja asentosensoreita, joten sen avulla on suht helppo löytää kohteen karkea sijainti taivaalta.
Aloitin eilen tähtikuvaamisen treenauksen. Tähän alkuun tiedoksi että minulla on muutaman vuoden kokemus kuvaamisesta järjestelmäkameralla joten valokuvaamisen perusasiat ovat hanskassa. Tähän alkuun lyhyesti mitä tein ja mitä sain eilen aikaiseksi.
Minulla on järjestelmäkamera ja muutama objektiivi sekä kiinteä jalusta. Aloitin kokeilun helpoimmasta, laitoin järkkäriin 10-20mm laajakuvalinssin jolloin kameran suuntaaminen ei ole "ihan niin justiinsa", varsinkaan 10mm polttovälillä. Tarkensin kameran kuun avulla jonka jälkeen laitoin tarkennuksen manuaaliasentoon joten sitä ei tarvitse sen jälkeen enää säätää (siis jos tarkennus vain osui kohdalleen). Sen jälkeen kamera jalustaan kiinni ja kohdistus vain sinne jonnekin Linnunradan suuntaan. Aukko ja ISO-arvo suurimmilleen sekä suljinaika pisimmäksi mahdolliseksi jolloin kennolle saadaan maksimaalinen määrä valoa (bulb-moodi erikseen) ja kenno on herkimmillään jolloin heikoinkin valo saadaan talteen. Ensimmäisen kuvan jälkeen kannattaa katsoa onko tarkennus kohdallaan, säätö tarvittaessa jonka jälkeen kuvaus käyntiin.
Tämän ensimmäisen kokeilun jälkeen vaihdoin linssiksi 70-300mm halppis zoomin. Pidemmillä polttoväleillä kuvan tarkentamiseen voi käyttää myös järkkärien digitaalista takanäyttöä, ja vieläpä siten että zoomaa tähdet näytöllä mahdollisimman suureksi jolloin kuvan tarkentaminen helpottuu entisestään (tarkennus on silloin ok kun tähdet näkyvät ruudussa mahdollisimman pienenä). Tarkennuksen jälkeen rajaa kuva haluamallasi tavalla ja eikun kuvaamaan. Mutta, tästäpä ne haasteet sitten alkoivat, 300mm polttovälillä kamera/putki-kokonaisuus tärisee todella helposti. Pelkästään jo tuuli vaikuttaa asiaa paljon, pitkä putki ottaa tuulta herkästi jolloin kuvaaminen edellyttää (ainakin minulla) suojaisaa paikkaa.
Tähän loppuun vielä kuva, huom tämä on siis ensimmäinen tähtikuvani ja tästä lähdetään liikkeelle. Kuvassa on Andromedan galaksi, ja kuten kuvasta näkee galaksista ei erotu oikeastaan ollenkaan yksityiskohtia. Tämä johtuu siitä että en ottanut riittävästi yksittäisiä valotuksia, tarkennuskaan ei ollut aivan kohdallaan. Ja eilen oli vielä melkein täysikuu, se luo taivaalle valosaastetta joka peittää aivan himmeimmät kohteet taakseen ja taivas aivan kuin hehkuu sinisenä. Joten, kun lähdet kuvaamaan taivasta niin tee se muulloin kuin täydenkuun aikaan, tai kuvaa ainakin kohteita jotka ovat mahdollisimman kaukana kuusta. Mutta mielellään ei täydenkuun aikaan, se on parhain.
Tarkennuksen ja valotuksien määrään paneudun seuraavaksi ja niistä myöhemmin lisää.
(kelatkaa, Andromeda tulee meitä kohti noin 140km sekuntivauhdilla! Andromedan galaksissa on arvioitu olevan 200-400 miljardia tähteä...)
Lopuksi tähtikuvaamisesta yleisesti.
Valovoima on voimaa!Käytä suurinta mahdollista aukkoa, jos objektiivisi vain piirtää hyvää kuvaa täydellä aukolla. ISO-arvo kannattaa pitää sekin suurimmillaan, näin saat talteen heikoimmankin valon (mitä se nyt näillä laitteilla on mahdollista). En ole vielä päässyt niin pitkälle tähtikuvaamisessa mutta olen kuullut että tähtikuvaamisessa ISO-arvon noston mukanaantuoma kohina ei kuulemma haittaa.
Kennolle tulevaa valon määrää säädetään aukon koon lisäksi myös valotusajalla - jotta kuvassa nähdään mahdollisimman paljon yksityiskohtia sitä pidempää valotusaikaa tarvitaan. Jos kameran jättäisi yöksi kuvaamaan lopputulos olisi varmasti hyvä ja täynnä yksityiskohtia mutta tähdet näkyisivät kuvassa viiruina. Tämä johtuu maapallon pyörimisliikkeestä akselinsa ympäri. Mitä pidempi valotusaika sitä enemmän tähdet näkyvät viiruina lopullisessa kuvassa. Nyrkkisääntö on se että kiinteällä jalustalla, lyhyillä polttoväleillä kuvattaessa, voi käyttää pidempää valotusaikaa kuin pitkillä polttoväleillä. Omalla laajakuvalinssillä (10mm polttovälillä) otin 30s valotuksia, kun taasen 300mm kanssa pystyin käyttämään noin 10s valotuksia, näillä ajoilla sain pidettyä tähdet pisteinä. Otin 1-2 testikuvaa ja hain ko polttovälille maksimaalisen pitkän valotusajan ja kun löysin sen aloitin varsinaisen kuvaamisen.
Jos hankit seurantajalustan, joka siis kompensoi maapallon pyörimisliikkeen, voit valottaa kuvaa jopa tuntikausia yhteen menoon. Kätevää mutta kallista, jalustat maksavat tuhansia euroja ja hinnassa vain taivas on rajana.
Minulla on siis kiinteä kamerajalusta, ei maapallon mukaan liikkuva jalusta. Ja, kun otan kuvan esimerkiksi 30s valotusajalla, se ei ole vielä kovinkaan hätkähdyttävän näköinen. Valotusaika kun on kuitenkin niin lyhyt ja laitteiston (valon)herkkyys niin pieni. Mutta ei se mitään tähän on olemassa konsti, otetaan useita valotuksia samasta kohteesta ja tietokone koostaa eli pinoaa otokset yhdeksi kuvaksi. Esimerkiksi 30kpl 30s valotuksia vastaa kuvaa jota olisi valotettu yhteen menoon 15 minuuttia. Ja tämä siis ilman että tähdet näkyvät kuvassa viiruina. Yhdessä yksittäisessä kuvassa ei erotu kaikkein himmeimmät kohteet mutta ohjelma osaa poimia ja yhdistää heikoimmatkin yksittäisessä kuvassa olevat informaatiot ja lopputulos on onnistuessaan uskomaton. Mitä useamman valotuksen eli yksittäisen kuvan otat, sitä enemmän yksityiskohtia lopulliseen kuvaan saadaan taltioitua. Ja, useasta valotuksesta johtuen suuren ISO-arvon tuoma kohina ei näy lopullisessa kuvassa.
Kuvien pinoamiseen (eng. stackin) on olemassa monia ohjelmia mutta minulle suositeltiin DeepSkyStackeria ja se osoittautuikin helppokäyttöiseksi softaksi. En lähde avaamaan tähän ko ohjelman käyttöä, siinä on vain muutama välilehti joista löytyy tarvittavat toiminnot ja hetken tutustumalla käytön oppii ihan tuosta vain.
Mistä sitten kaikkea kuvaamista ja kohteita sitten löytää? Jos sinulla on tabletti niin hanki siihen esimerkiksi Googlen Sky Map, tässä Android-alustalle. Sen avulla voit ihan kirjaimellisesti etsiä että mistä ilmansuunnasta mitäkin kiinnostavaa taivaalta löytyy. Sky Map hyödyntää GPS-tietoa ja asentosensoreita, joten sen avulla on suht helppo löytää kohteen karkea sijainti taivaalta.
16.7.2013
Hyvät tavat keskustelufoorumeilla - kolmen koon sääntö. Case Lemmikkieläinpalstat.net
Olemme SoneraPartion olemassaolon aikana pörränneet ties kuinka monella palstalla. Jokaisella on omat menonsa ja meininkinsä, kulttuurinsa ja jäsenensä.
Otan tähän blogikirjoitukseen yhden suosikkipalstoistani jossa on mukava aina joskus partioida, ja sieltä yhden tuoreen ketjun jossa olin mukana keskustelemassa. Tämä suosikkipalsta on Lemmikkieläinpalstat.net:
Ja tuolla kieltämättä käy joka päivä melkoinen pölinä :)
Miksi toi on yksi minun suosikkifoorumeista?
Riippuen foorumista, keskustelu voi olla vilkasta mutta sellaista jossa yksi kysyy jotain ja toinen vastaa, ilman sen kummempaa responssia auttoiko vastaaja ongelmassa vai ei. Toki, paljon merkitsee myös vastauksen laatu - olikos se oikeasti hyvä - mutta isossa kuvassa foorumeiden kulttuuri on aina omanlaisensa. Ja hox, tässä kirjoituksessa en hae nyt sitä mikä on meidän vaikutus keskusteluun.
Lemmikkipalstat.net on palsta jossa useimmiten kysyjä kertoo että oliko vastauksesta/tiedosta apua ongelmaan. Ja, siellä satelee usein kiitoksia, jopa vuotaita sellaisia, ja siellä jää näinollen myös auttajalle hyvä mieli. Tästä syystä tykkään kirjoitella siellä, ja uskon että näin kokevat myös monet muut. Muutaman kerran kun olen ollut siellä auttamassa (luen paljon, mutta kaikkeen en osallistu) ja olen saanut myös mukavia responsseja.
Tässä yksi niistä. Lemmikkipalstalla on myös vilkas asian vierestä-osasto :)
Ketjun aloittajalla oli kyssäreitä Lumia 920:aan liittyen:
Keskustelu ketjun aloittajan kyssärin suhteen oli jo käynnissä siinä vaiheessa kun minä pongasin tämän ketjun, joten lähdin antamaan vinkkejä nimimerkki namus:kselle:
SoneraPartio auttaa riippumatta minkä yrityksen asiakas kyseessä, jos vain suinkin pystymme. Usein ei ole edes tietoa että minkä firman asiakas avuntarvitsija mahtaa olla. Eipä ollut tässäkään ketjussa, mutta lopuksi ilmeni että Tilla on meidän asiakas ja ainakin minulla tulee mieleen että tyytyväinen sellainen:
Loppukaneettina pyydän, olkaa ihmiset aktiivisia palstoilla. Riippumatta siitä onko partio siellä häärimässä vai ei :) Tehkää hyvä mieli kaikille. Kolmen koon sääntöni kuuluukin:
Kiitos.
Otan tähän blogikirjoitukseen yhden suosikkipalstoistani jossa on mukava aina joskus partioida, ja sieltä yhden tuoreen ketjun jossa olin mukana keskustelemassa. Tämä suosikkipalsta on Lemmikkieläinpalstat.net:
"Suomen suosituin aikuisten lemmikkiharrastajien portaali. Yli 65 miljoonaa hittiä ja 6 miljoonaa sivulatausta ja yli miljoona käyntiä kuukausittain. Yli 53 000 rekisteröitynyttä käyttäjää"
Ja tuolla kieltämättä käy joka päivä melkoinen pölinä :)
Miksi toi on yksi minun suosikkifoorumeista?
Riippuen foorumista, keskustelu voi olla vilkasta mutta sellaista jossa yksi kysyy jotain ja toinen vastaa, ilman sen kummempaa responssia auttoiko vastaaja ongelmassa vai ei. Toki, paljon merkitsee myös vastauksen laatu - olikos se oikeasti hyvä - mutta isossa kuvassa foorumeiden kulttuuri on aina omanlaisensa. Ja hox, tässä kirjoituksessa en hae nyt sitä mikä on meidän vaikutus keskusteluun.
Lemmikkipalstat.net on palsta jossa useimmiten kysyjä kertoo että oliko vastauksesta/tiedosta apua ongelmaan. Ja, siellä satelee usein kiitoksia, jopa vuotaita sellaisia, ja siellä jää näinollen myös auttajalle hyvä mieli. Tästä syystä tykkään kirjoitella siellä, ja uskon että näin kokevat myös monet muut. Muutaman kerran kun olen ollut siellä auttamassa (luen paljon, mutta kaikkeen en osallistu) ja olen saanut myös mukavia responsseja.
Tässä yksi niistä. Lemmikkipalstalla on myös vilkas asian vierestä-osasto :)
Ketjun aloittajalla oli kyssäreitä Lumia 920:aan liittyen:
Ja tämän samaisen ketjun pongasi myös nimimerkki namus joka sitten päätti hyödyntää ketjua omiin kysymyksiinsä (pääsee helpolla kun ei tarvi avata uutta ketjua ja näin saadaan samansisältöiset keskustelut pysymään yhdessä ja samassa ketjussa)
Ja namus vastasikin nopeaan. Ja tässä näemme sen, että tälläkin foorumilla on paljon aktiivista väkeä niin sä neuvot yhtä mutta oikeasti autat vaikka kuinka montaa samalla kertaa:
Ja tässä vaiheessa taustalta ilmestyi ketjuun lisää kyselijöitä ja kysymyksiä, tässä yksi niistä. Toivottavasti Tilla tuli kysymään siksi että olin auttanut häntä jo tuolla ensimmäisellä vastauksellani ja hän rohkaistui kysymään lisää. Tässä siis kysymys ja vastaukseni:
SoneraPartio auttaa riippumatta minkä yrityksen asiakas kyseessä, jos vain suinkin pystymme. Usein ei ole edes tietoa että minkä firman asiakas avuntarvitsija mahtaa olla. Eipä ollut tässäkään ketjussa, mutta lopuksi ilmeni että Tilla on meidän asiakas ja ainakin minulla tulee mieleen että tyytyväinen sellainen:
Loppukaneettina pyydän, olkaa ihmiset aktiivisia palstoilla. Riippumatta siitä onko partio siellä häärimässä vai ei :) Tehkää hyvä mieli kaikille. Kolmen koon sääntöni kuuluukin:
Kysy, Kerro, Kiitä
Kiitos.
30.6.2013
Kohtalonpäivä ja tähtitiede
Perjantai 28.6.2013 oli päivä, joka tuntuu nyt näin jälkikäteen ajateltuna kohtalon päivältä. Meillä piti nimittäin sillon lähtä ajelemaan kohti pohjoista, lomalla kun olemme, mutta kuviot muuttuivat ja ajammekin Kuusamoon vasta myöhemmin.
Suunnitelmien muuttumisen jälkeen lueskelin Pohjanmaan alueella ilmestyvää Ikkuna-lehteä, ja onnekseni pongasin sieltä pienen jutun jossa kerrottiin vaasalaisten tähtitieteenharrastajien yhdistyksestä ja heidän 5v-juhlasta joka pidetään Vaasan keskustan kupeesta löytyvällä meteorikraatterilla (Söderfjärden). Hokasin, että juhlassa pääsee tutustumaan Vaasan Andromedan tiloihin, observatorioon ja niin edelleen. Ovatpa touhunneet paikalle myös tähtitieteen professorin Esko Valtaojan puhumaan elämän löytymisestä universumissa. Ajattelin että "tää on nyt tässä, tonne mä meen että heilahtaa!!"
Pienestä pitäen olen tykännyt ihan mahottomasti tieteestä, tähtitieteestä, maailmankaikkeudesta ja kaikista niihin liittyvistä asioista ja ilmiöistä. Olen katsonut kaikki mahdolliset dokumentit mitä telkkarista vaan on tullut, vähintäänkin kertaalleen, Discovery on kova kanava! Alan lehtiä on tullut luettua, Tiede- sekä Tieteenkuvalehdet ovat tuttuja. Jos olisimme lähteneet alkuperäisen plänin mukaan ajamaan pohjoseen jo perjantaina, en olisi huomannut ko tapahtumaa, saatika että olisin tiennyt kyseisen yhdistyksen olemassaolosta. Tämä koko tapahtumaketju oli siis tähdissä kirjoitettu.
Joten, kävin pelipaikalla ja olin heti myyty!! Melkein tuli kyynel silmäkulmaan kun olin niin tunteiden vallassa, tuntui että olin kuin kala vedessä kun pääsin katselemaan paikkoja, tutustumaan pieneen observatorioon ja kaukoputkeen, ja varsinkin kun yksi tähtitieteen alalta arvostamistani henkilöistä eli Esko Valtaoja piti puheen, ja MINÄ OLIN SIELLÄ LIVENÄ KUULOLLA!!
Jaa miksi olen kiinnostunut tästä kaikesta?
Siksi, että universumimme on niin iso*. Siksi, että sieltä löytyy vaikka millaisia asioita ja ilmiöitä. Useimmat sellaisia joita ei voi edes ymmärtää - kokonsa tai käyttäytymisensä/ilmentymänsä takia.
En ollut varmaan edes kymmenen vanha, kun mietin että millaista se olisi jos voisi vaikka juosta tai liikuttaa kättä niin nopeasti ettei toinen huomaisi. Pirullinen lapsi taisin olla kun ajattelin että voisin vaikka läpsäistä toista poskelle, toinen ei huomais mitään mutta kivun hän kyllä tuntisi. Jostain syystä muistan tämän pohdintani koskien liikettä ja valon nopeutta todella hyvin, vielä tänäkin päivänä. Jostain syystä nuorempana nämä asiat eivät kuitenkaan kiinnostaneet niin paljoa että olisi lähtenyt opiskelemaan tieteitä, vanhemmalla iällä kiinnostus on kasvanut mutta nyt taitaa olla jo liian myöhäistä :)
Mutta nyt, kohtalo johdatti ihan konkreettisesti tähtitieteen harrastuksen pariin (olemme asuneet Vaasassa vasta reilut 2 vuotta, Kuusamon suunnalla tällaisia yhdistyksiä ei käsittääkseni ole). Käytyäni 5v-juhlassa laitoin liittymiskaavakkeeni heti vetämään. Toiveissa on, että pääsisin joskus pitämään yleisötilaisuuksia Meteoriihella (sunnuntaisin alkaen klo 14 pidetään näytöksiä joissa voi katsoa kaukoputkella esim. Aurinkoa). Tervetuloa siis tähtitieteestä kiinnostuneet paikalle, kenties meikäläinen on siellä joskus oppaana :)
*Pari esimerkkiä Youtubesta kun puhutaan käsittämättömistä mittasuhteista (olen nähnyt nämä varmaan miljoona kertaa mutta silti saan edelleen kylmiä väreitä kun katson uudelleen)
Ja tähän loppuun pari fotoa itse Meteoriihestä sekä 5v-juhlasta ja Aurinkokunta-mallista.
Suunnitelmien muuttumisen jälkeen lueskelin Pohjanmaan alueella ilmestyvää Ikkuna-lehteä, ja onnekseni pongasin sieltä pienen jutun jossa kerrottiin vaasalaisten tähtitieteenharrastajien yhdistyksestä ja heidän 5v-juhlasta joka pidetään Vaasan keskustan kupeesta löytyvällä meteorikraatterilla (Söderfjärden). Hokasin, että juhlassa pääsee tutustumaan Vaasan Andromedan tiloihin, observatorioon ja niin edelleen. Ovatpa touhunneet paikalle myös tähtitieteen professorin Esko Valtaojan puhumaan elämän löytymisestä universumissa. Ajattelin että "tää on nyt tässä, tonne mä meen että heilahtaa!!"
Pienestä pitäen olen tykännyt ihan mahottomasti tieteestä, tähtitieteestä, maailmankaikkeudesta ja kaikista niihin liittyvistä asioista ja ilmiöistä. Olen katsonut kaikki mahdolliset dokumentit mitä telkkarista vaan on tullut, vähintäänkin kertaalleen, Discovery on kova kanava! Alan lehtiä on tullut luettua, Tiede- sekä Tieteenkuvalehdet ovat tuttuja. Jos olisimme lähteneet alkuperäisen plänin mukaan ajamaan pohjoseen jo perjantaina, en olisi huomannut ko tapahtumaa, saatika että olisin tiennyt kyseisen yhdistyksen olemassaolosta. Tämä koko tapahtumaketju oli siis tähdissä kirjoitettu.
Joten, kävin pelipaikalla ja olin heti myyty!! Melkein tuli kyynel silmäkulmaan kun olin niin tunteiden vallassa, tuntui että olin kuin kala vedessä kun pääsin katselemaan paikkoja, tutustumaan pieneen observatorioon ja kaukoputkeen, ja varsinkin kun yksi tähtitieteen alalta arvostamistani henkilöistä eli Esko Valtaoja piti puheen, ja MINÄ OLIN SIELLÄ LIVENÄ KUULOLLA!!
Jaa miksi olen kiinnostunut tästä kaikesta?
Siksi, että universumimme on niin iso*. Siksi, että sieltä löytyy vaikka millaisia asioita ja ilmiöitä. Useimmat sellaisia joita ei voi edes ymmärtää - kokonsa tai käyttäytymisensä/ilmentymänsä takia.
En ollut varmaan edes kymmenen vanha, kun mietin että millaista se olisi jos voisi vaikka juosta tai liikuttaa kättä niin nopeasti ettei toinen huomaisi. Pirullinen lapsi taisin olla kun ajattelin että voisin vaikka läpsäistä toista poskelle, toinen ei huomais mitään mutta kivun hän kyllä tuntisi. Jostain syystä muistan tämän pohdintani koskien liikettä ja valon nopeutta todella hyvin, vielä tänäkin päivänä. Jostain syystä nuorempana nämä asiat eivät kuitenkaan kiinnostaneet niin paljoa että olisi lähtenyt opiskelemaan tieteitä, vanhemmalla iällä kiinnostus on kasvanut mutta nyt taitaa olla jo liian myöhäistä :)
Mutta nyt, kohtalo johdatti ihan konkreettisesti tähtitieteen harrastuksen pariin (olemme asuneet Vaasassa vasta reilut 2 vuotta, Kuusamon suunnalla tällaisia yhdistyksiä ei käsittääkseni ole). Käytyäni 5v-juhlassa laitoin liittymiskaavakkeeni heti vetämään. Toiveissa on, että pääsisin joskus pitämään yleisötilaisuuksia Meteoriihella (sunnuntaisin alkaen klo 14 pidetään näytöksiä joissa voi katsoa kaukoputkella esim. Aurinkoa). Tervetuloa siis tähtitieteestä kiinnostuneet paikalle, kenties meikäläinen on siellä joskus oppaana :)
*Pari esimerkkiä Youtubesta kun puhutaan käsittämättömistä mittasuhteista (olen nähnyt nämä varmaan miljoona kertaa mutta silti saan edelleen kylmiä väreitä kun katson uudelleen)
Ja tähän loppuun pari fotoa itse Meteoriihestä sekä 5v-juhlasta ja Aurinkokunta-mallista.
Professori itse äänessä.
Esko vihkii käyttöön meteorikraatteriin rakennetun Aurinkokunnan pienoismallin. Oli kuulemma ensimmäinen aurinkokunta jonka hän avasi/vihki käyttöön :)
Pienoismalli on kutistettu 2 miljardia kertaa oikeasta Aurinkokunnasta, näin se sopii kraaterin sisälle. Aurinko on halkaisijaltaan 70cm, Maa ja pienimmät planeetat ovat vain muutaman millin. Tässä mallissa Neptunus on etäisin planeetta, ja se sijaitsee 2 kilometrin päässä Auringosta, kraaterin reunoilla.
Jokainen planeetta on merkitty kyltillä sekä infotaululla.
Tässä Aurinkoa lähin planeetta, Merkurius. Etäisyys Auringosta tässä mallissa ehkä noin 30 metriä, ja halkaisijaa parisen milliä. Aurinko on tuossa tolpan nokassa oleva valkoinen pallo.
14.6.2013
Somelaista häähumua
Meillä on rakkaani kanssa merkkipaalu aina pääsiäisen tuntumassa, tänä vuonna meille tuli täyteen kahdeksan yhteistä vuotta. Entinen tyttöystäväni, nykyinen vaimoni (outoa käyttää tuota sanaa, en ole tottunut siihen vieläkään) oli puhunut jo pitkään että meidän pitäisi mennä naimisiin, minulla itselläni oli aina kanta että "mitä välii, eihän se muuta mitään". Tänä vuonna pääsiäisen lähestyessä päätin että nyt mä prkl tempasen ja kosin! Olimme jo kihloissa, mutta nyt oli siis seuraavan askeleen aika.
Mietin erilaisia tapoja, ja hyvin nopeaan hylkäsin ajatukset kyyhkysistä ja polvistumisista, sekä sormuksista shampanjalasissa romanttisessa ravintolassa. Keksin, että minähän olen somelainen joten hoidetaan tämäkin nyt sitten somelaiseen tyyliin. Näpsäsin muutaman kuvan, itsestäni ja tekstistä jossa pyydän häntä naimisiin, pari kuvaa sormuksista ja lopulta koostin niistä kollaasin. Sitten muuhun toteutukseen: merkkipäivän kunniaksi menemme ravintolaan syömään, ja jossain vaiheessa uppaan ko kollaasin Facebookkiin (meillä on suljetut profiilit mutta kuvan näki kaikki FB-kaverimme) ja sitten sanon hänelle että "siellä näytti olevan joku kuva käyppä sinäkin kurkkaamassa".
Sehän osui ja upposi :) Vaimoni ja tuttavamme sanoivat, että tämä oli niin minun näköiseni kosinta, ja kun laitoin tässä itseni likoon myös julkisesti niin osoitin että olen tosissani asian kanssa. Tokihan mä pelkäsin että millaista kommenttia tempaukseni saa, onko tää lapsellista tai jopa säälittävää. Ei ollut :)
Mietin erilaisia tapoja, ja hyvin nopeaan hylkäsin ajatukset kyyhkysistä ja polvistumisista, sekä sormuksista shampanjalasissa romanttisessa ravintolassa. Keksin, että minähän olen somelainen joten hoidetaan tämäkin nyt sitten somelaiseen tyyliin. Näpsäsin muutaman kuvan, itsestäni ja tekstistä jossa pyydän häntä naimisiin, pari kuvaa sormuksista ja lopulta koostin niistä kollaasin. Sitten muuhun toteutukseen: merkkipäivän kunniaksi menemme ravintolaan syömään, ja jossain vaiheessa uppaan ko kollaasin Facebookkiin (meillä on suljetut profiilit mutta kuvan näki kaikki FB-kaverimme) ja sitten sanon hänelle että "siellä näytti olevan joku kuva käyppä sinäkin kurkkaamassa".
Sehän osui ja upposi :) Vaimoni ja tuttavamme sanoivat, että tämä oli niin minun näköiseni kosinta, ja kun laitoin tässä itseni likoon myös julkisesti niin osoitin että olen tosissani asian kanssa. Tokihan mä pelkäsin että millaista kommenttia tempaukseni saa, onko tää lapsellista tai jopa säälittävää. Ei ollut :)
Seuraavaksi Ameriikan meininkiä. Dave Kerpen halusi naimisiin, ja kuten Amerikassa on tapana kaiken pitää olla suurta joten myös häiden pitää olla isot ja mahtipontiset. Dave ja tuleva vaimonsa Carrie ovat molemmat baseball-faneja joten he halusivat mennä naimisiin baseball-stadionilla, ja siinä samalla heillä on sitten paikka jonne sopii myös kaikki heidän tuttavansa. Ainoo huono puoli on se että se vaatii pikkasen tota massia. Dave ja Carrie ovat molemmat myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia, joten päättivät alkaa hankkimaan häilleen sponsoreita, mm. sosiaalisen median kautta. He saivat lopulta kasaan 100 000 USD jonka avulla he toteuttivat unelmiensa häät yli 7000 vieraan edessä.
DK: There were more than 7,000 people watching, but when Carrie and I exchanged vows over home plate, it was very quiet. It really did feel like just the two of us.
Huikea tarina Davella ja Carriella! Hyvä esimerkki luovuudesta ja siitä että että sosiaalisen median avulla voi saavuttaa mitä vain. Nyt heillä on pystyssä oma firma ja he toimivat mm. sosiaalisen median konsultteina. Itse en tavoitellut sponsoreita ja rahaa, halusin tehdä kosinnasta näköiseni ja sellaisen jonka molemmat muistavat ikänsä. Ja, lopputulos oli mieluinen. Kaikin puolin :)
7.6.2013
Nikola Teslan keksinnöistä kännyköihin
Partioidessani, ja muutenkin netissä surffaillessani näen usein keskusteluita joissa puhutaan siitä kun "ei prkl tää kännykkä ei oikein toimi". Kirjoittelin vähä aikaa sitten vinkeistä
mitkä arvon mokkulisteilla kannattaa muistaa ja kokeilla silloin, jos
mokkula ei toimi kuten sen pitäisi toimia. Tämä postaus on jatkumoa
aiheeseen eli seuraavana kerron mitä näiden mokkuloiden ja kännyköiden
toimivuuden taustalla oikein on.
Radiosignaali, tai radioaallot ovat auttaneet ihmiskuntaa jo yli sadan vuoden ajan, monellakin eri tavalla. Vuonna 1898 pidettiin Madison Square Gardenissa (USA) sähkönäyttely jossa keksijä nimeltänsä Nikola Tesla hauskuutti (ja ehkä myös säikäytti) yleisöä esittelemällä kauko-ohjattavan veneen. Väki arvuutteli että Tesla ohjasi venettä ajatuksen voimalla, tai sit veneen sisällä oli koulutettu apina. Todellisuudessa Tesla oli rakentanut laitteiston joka hyödynsi radioaaltoja veneen ohjaamiseen.
Paljon on tapahtunut sen jälkeen.
Kuvitteleppa mielessäsi masto, eli se mäennyppylällä töröttävä tukiasema tai radiomasto, ja sen nokassa oleva lähetin. Sieltä lähtee liikkeelle periaatteessa samanlainen radiosignaali mitä Tesla käytti jo yli 100 vuotta aikaisemmin. Joskus vain tiettyyn suuntaan, joskus ympärisäteilevästi kaikkiin ilmansuuntiin. Aikansa kuljettuaan se kohtaa joko mokkulan tai kännykän antennin, tai radion antennin, tai joskus se kohtaa ensimmäisenä mäennyppylän, kallion, vedenpinnan, mäntymetsän jne.
Kännyköissä ja mokkuloissa käytetään korkeampaa taajuutta kuin esim. FM-radioissa, mutta perusperiaatteet ovat aina samat. Radiosignaali on sellainen epeli että se ei jaksa läpäistä kovinkaan paksua estettä* vaan sillä on tapana heijastua kohtaamastaaan pinnasta ja jatkaa matkaansa. Näin ollen, se ei kulje useinkaan suoraviivaisesti vaan se poukkoilee, aivan kuin supersuurpujottelija konsanaan. Mitä enemmän signaali poukkoilee, sitä enemmän se vaimenee siinä samalla.
"Niin siis, mitä väliä sillä on?"
Radiosignaalin heijasteluista johtuen kännykän ja mokkulan toimivuus voi olla joskus arpapeliä. Kyllä, arpapeliä. Varsinkin mokkulan todellinen toimivuus selviää vasta kokeilemalla, ääritilanteissa jopa muutamalla metrillä on merkitystä siihen, onko yhteys hyvä vai huono. Naapuritalossa voi olla toimiva yhteys kun itsellä on ongelmia. Ja tämä vain siksi, että naapuri saa lähellä olevasta järven pinnasta heijastuvan signaalin suoraan olohuoneen ikkunaan kun itse asuu mäennyppylän kupeessa. Tai, naapurilla on suora näköyhteys tukiasemaan kun itsellä on siinä talon ja tukarin välissä paksu mäntymetsä. Varsinkin uudisrakentamisessa käytetään selektiivilaseja ja ne voivat estää signaalin pääsyn huoneistoon, joten suora näköyhteys tukiasemaan ei aina välttämättä sekään takaa 100% toimivuutta.
Heijastuksista, tai suoran näköyhteyden puutteesta suhteessa tukiasemaan, johtuu myös se ettei kukaan saa ikinä rakennettua aukotonta radioverkkoa. Kännykät ja mokkulat eivät tule ikinä toimimaan ihan missä vain, ei se perinteinen FM-radiokaan toimi häiriöttömästi kaikkialla. Aina tulee olemaan joku paikka jossa yhteydet ne vaan ei toimi, aina jostain löytyy ilkeitä katvepaikkoja käyttäjän kiusaksi.
Jotta yhteydet toimisi "missä vain", se edellyttäisi niin suurta tukiasemien määrää että siinä tulee vastaan niin maisemalliset näkökulmat kuin myös raha (tukiasemat ovat kalliita rakentaa ja ylläpitää). Tai hei, on tähän olemassa myös toinen ratkaisu - nostetaan lähettimien tehoja (tukiasemassa ja/tai päätelaitteissa kuten esim. kännykässä) jolloin signaali läpäisee enemmän sen tielle tulevia esteitä. Siinä on vain sitten se että sekä tukiasemien että kännyköiden tehoa ja virrankulutusta pyritään päinvastoin pienentämään vastuullisen energiankulutuksen ja kännyköiden akunkestojen vuoksi. Ja, jossain vaiheessa tulisivat vastaan myös asiaa koskevat viranomaismääräykset.
Jos ollaan ihan tarkkoja, ja tottakai ollaan, tähän on olemassa vielä ainakin kolmas ratkaisu**
On turhaa yleistää että "se x:n liittymä ei toiminut täällä joten ei se kyllä toimi siellä teilläkään", koska olosuhteet vaihtelevat, jokaisessa käyttöpaikassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Keskusteluissa, joissa puhutaan että "paikassa X toimii operaattori Y mutta ei operaattori Z", voi olla taustalla sellainen seikka että operaattorit rakentavat tukiasemansa (eli lähettimensä) eri paikkoihin, jolloin signaalit tulevat ja liikkuvat eri suunnista. Tai, ne on suunnattu toisistaan poikkeavasti - toisella firmalla lähetin osoittaa pohjoiseen kun toisella vaikka koilliseen. Näin ollen, ei ole ihmekään ettei kuuluvuus ja toimivuus ole joka paikassa kaikilla firmoilla sama.
Toki, kyllä operaattoreilla on myös yhteisiä mastoja joihin ovat sitten pykänneet ne omat lähettimensä. Joten mistä erot toimivuudessa voi sitten niissä tilanteissa johtua?
Operaattorit rakentavat verkon ja jonkun tietyn alueen peiton useimmiten muutamalla tukiasemalla. Riippuen alueen käyttäjämäärästä, tukiasemia voi olla kuitenkin vain se yksikin. Mutta, yleisellä tasolla puhuttaessa, tukiasemia on alueella useampia ja näin saadaan kattavampi peitto sille alueelle (=heijastumien aiheuttamia ongelmia voidaan näin ainakin vähentää). Ja, koska osa näistä mastoista on yhteisiä ja osa omia, signaalit huitelevat eri reittejä joten loppukäyttäjän vermeet saavat siis antenneilleen erilaisia signaaleita. Ja muistakaa se suuntaus! :)
Jos otetaan esimerkkinä sijainti alueelta x, voi olla että siihen pisteeseen vaikuttaa esimerkiksi 2-3 eri tukiasemaa ("omissa" ja/tai operaattoreiden yhteisissä mastoissa), ja jopa 2-4 eri verkkoa (2G/EDGE/3G/4G). Riippuen, mikä tukiasema on lähinnä ja mitä verkkoa se tarjoilee, ja onko se lähin tukiasema se joka tarjoaa vahvinta signaalia, voi aiheuttaa sen että esim. se mokkula hyppelee näiden eri verkkojen välillä. Ja tästä tulee sit se että yhteys saattaa hidastella tai jopa katkeilla. Ja tämä hyppimisongelma korjaantuu sillä että määrittelet mokkulan asetuksiin haluamasi verkon.
Maailma jossa elämme, on korkeasti sanottuna rakennettu (tai muodostunut) joko vaaka- tai pystysuoraan. Puut kasvavat pystysuorassa, rakennusten seinät ovat pystysuorassa ja vesi sataa ylhäältä alaspäin jne, kun taasen järven pinta on vaakasuora. Radiosignaali muuttaa muotoaan tällaisten pintojen läheisyydessä, puhutaan ns. signaalin polarisaatiosta. Puusto ja rakennukset muuttavat signaalin pystypolarisaatioon, kun taasen vedenpinta muuttaa sen vaakapolarisaatioon. Jotenka, jos yhteyksissä on ongelmia ja suunnittelet lisäantennin hankintaa, hanki antenni joka on yhteneväinen käyttöpaikkasi polarisaation suhteen (tai kokeile sitä antennia sekä pystyssä että vaakassa). Tai, jos et harkitse lisäantennia, kokeile kääntää se mokkula vaaka-asennosta pystyyn, tai pystyasennosta vaakaan. Näin signaaalin polarisaatio natsaa mokkulan antennin polarisaation kanssa, ja yhteys voi parantua.
En ole koulutukseltani radiotekniikan insinööri, mutta jonkin verran tiedän näistä asioista ja tämä kirjoitus on kirjoitettu tietämykseni pohjalta. Monissa pointeissa on varmasti tarkennettavaa mutta tämän ei olekaan tarkoitus olla tyhjentävä vaan tarkoitukseni on avata taustoja asioille. Toivottavasti tämä kirjoitus tulee mieleen silloin, kun seuraavan kerran mokkulan tai kännykän kuuluvuudessa on ongelmia. Vedä siis happea ainakin pari kertaa, ennenkuin heität aparaatin seinään tai huudat operaattorisi vikapalveluun. Nämä hommat kun eivät ole niin yksiselitteisiä kuten vois äkkiseltään ajatella, radioaallot eivät kierrä nurkan taakse :D
*mitä matalampi signaalin taajuus on sitä enemmän se lepäisee materiaalia
**aletaan käyttämään puhelimissa ja mokkuloissa alhaisempia taajuuksia. Haaste tässä on se, että alhaisimmilla taajuuksilla, (ja varsinkin 2G- ja 3G-tekniikoilla), pystytään siirtämään vähemmän dataa joten nettikäytössä ne eivät ole niin hyödyllisiä kuin korkeammat taajuudet. Alin (tällä hetkellä) käytössä oleva 3G-taajuus Suomessa on 900Mhz. Aikoinaan käytettiin NMT-puhelimia jotka toimivat 450Mhz:n taajuudella, ja niissä oli hyvä kuuluvuus (toki puhelimien antennit olivat silloin ehkä tehokkaampia). FM-radiot toimivat karkeasti 100Mhz taajuuden molemmin puolin.
Radiosignaali, tai radioaallot ovat auttaneet ihmiskuntaa jo yli sadan vuoden ajan, monellakin eri tavalla. Vuonna 1898 pidettiin Madison Square Gardenissa (USA) sähkönäyttely jossa keksijä nimeltänsä Nikola Tesla hauskuutti (ja ehkä myös säikäytti) yleisöä esittelemällä kauko-ohjattavan veneen. Väki arvuutteli että Tesla ohjasi venettä ajatuksen voimalla, tai sit veneen sisällä oli koulutettu apina. Todellisuudessa Tesla oli rakentanut laitteiston joka hyödynsi radioaaltoja veneen ohjaamiseen.
Paljon on tapahtunut sen jälkeen.
Kuvitteleppa mielessäsi masto, eli se mäennyppylällä töröttävä tukiasema tai radiomasto, ja sen nokassa oleva lähetin. Sieltä lähtee liikkeelle periaatteessa samanlainen radiosignaali mitä Tesla käytti jo yli 100 vuotta aikaisemmin. Joskus vain tiettyyn suuntaan, joskus ympärisäteilevästi kaikkiin ilmansuuntiin. Aikansa kuljettuaan se kohtaa joko mokkulan tai kännykän antennin, tai radion antennin, tai joskus se kohtaa ensimmäisenä mäennyppylän, kallion, vedenpinnan, mäntymetsän jne.
Kännyköissä ja mokkuloissa käytetään korkeampaa taajuutta kuin esim. FM-radioissa, mutta perusperiaatteet ovat aina samat. Radiosignaali on sellainen epeli että se ei jaksa läpäistä kovinkaan paksua estettä* vaan sillä on tapana heijastua kohtaamastaaan pinnasta ja jatkaa matkaansa. Näin ollen, se ei kulje useinkaan suoraviivaisesti vaan se poukkoilee, aivan kuin supersuurpujottelija konsanaan. Mitä enemmän signaali poukkoilee, sitä enemmän se vaimenee siinä samalla.
"Niin siis, mitä väliä sillä on?"
Radiosignaalin heijasteluista johtuen kännykän ja mokkulan toimivuus voi olla joskus arpapeliä. Kyllä, arpapeliä. Varsinkin mokkulan todellinen toimivuus selviää vasta kokeilemalla, ääritilanteissa jopa muutamalla metrillä on merkitystä siihen, onko yhteys hyvä vai huono. Naapuritalossa voi olla toimiva yhteys kun itsellä on ongelmia. Ja tämä vain siksi, että naapuri saa lähellä olevasta järven pinnasta heijastuvan signaalin suoraan olohuoneen ikkunaan kun itse asuu mäennyppylän kupeessa. Tai, naapurilla on suora näköyhteys tukiasemaan kun itsellä on siinä talon ja tukarin välissä paksu mäntymetsä. Varsinkin uudisrakentamisessa käytetään selektiivilaseja ja ne voivat estää signaalin pääsyn huoneistoon, joten suora näköyhteys tukiasemaan ei aina välttämättä sekään takaa 100% toimivuutta.
Heijastuksista, tai suoran näköyhteyden puutteesta suhteessa tukiasemaan, johtuu myös se ettei kukaan saa ikinä rakennettua aukotonta radioverkkoa. Kännykät ja mokkulat eivät tule ikinä toimimaan ihan missä vain, ei se perinteinen FM-radiokaan toimi häiriöttömästi kaikkialla. Aina tulee olemaan joku paikka jossa yhteydet ne vaan ei toimi, aina jostain löytyy ilkeitä katvepaikkoja käyttäjän kiusaksi.
Jotta yhteydet toimisi "missä vain", se edellyttäisi niin suurta tukiasemien määrää että siinä tulee vastaan niin maisemalliset näkökulmat kuin myös raha (tukiasemat ovat kalliita rakentaa ja ylläpitää). Tai hei, on tähän olemassa myös toinen ratkaisu - nostetaan lähettimien tehoja (tukiasemassa ja/tai päätelaitteissa kuten esim. kännykässä) jolloin signaali läpäisee enemmän sen tielle tulevia esteitä. Siinä on vain sitten se että sekä tukiasemien että kännyköiden tehoa ja virrankulutusta pyritään päinvastoin pienentämään vastuullisen energiankulutuksen ja kännyköiden akunkestojen vuoksi. Ja, jossain vaiheessa tulisivat vastaan myös asiaa koskevat viranomaismääräykset.
Jos ollaan ihan tarkkoja, ja tottakai ollaan, tähän on olemassa vielä ainakin kolmas ratkaisu**
On turhaa yleistää että "se x:n liittymä ei toiminut täällä joten ei se kyllä toimi siellä teilläkään", koska olosuhteet vaihtelevat, jokaisessa käyttöpaikassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Keskusteluissa, joissa puhutaan että "paikassa X toimii operaattori Y mutta ei operaattori Z", voi olla taustalla sellainen seikka että operaattorit rakentavat tukiasemansa (eli lähettimensä) eri paikkoihin, jolloin signaalit tulevat ja liikkuvat eri suunnista. Tai, ne on suunnattu toisistaan poikkeavasti - toisella firmalla lähetin osoittaa pohjoiseen kun toisella vaikka koilliseen. Näin ollen, ei ole ihmekään ettei kuuluvuus ja toimivuus ole joka paikassa kaikilla firmoilla sama.
Toki, kyllä operaattoreilla on myös yhteisiä mastoja joihin ovat sitten pykänneet ne omat lähettimensä. Joten mistä erot toimivuudessa voi sitten niissä tilanteissa johtua?
Operaattorit rakentavat verkon ja jonkun tietyn alueen peiton useimmiten muutamalla tukiasemalla. Riippuen alueen käyttäjämäärästä, tukiasemia voi olla kuitenkin vain se yksikin. Mutta, yleisellä tasolla puhuttaessa, tukiasemia on alueella useampia ja näin saadaan kattavampi peitto sille alueelle (=heijastumien aiheuttamia ongelmia voidaan näin ainakin vähentää). Ja, koska osa näistä mastoista on yhteisiä ja osa omia, signaalit huitelevat eri reittejä joten loppukäyttäjän vermeet saavat siis antenneilleen erilaisia signaaleita. Ja muistakaa se suuntaus! :)
Jos otetaan esimerkkinä sijainti alueelta x, voi olla että siihen pisteeseen vaikuttaa esimerkiksi 2-3 eri tukiasemaa ("omissa" ja/tai operaattoreiden yhteisissä mastoissa), ja jopa 2-4 eri verkkoa (2G/EDGE/3G/4G). Riippuen, mikä tukiasema on lähinnä ja mitä verkkoa se tarjoilee, ja onko se lähin tukiasema se joka tarjoaa vahvinta signaalia, voi aiheuttaa sen että esim. se mokkula hyppelee näiden eri verkkojen välillä. Ja tästä tulee sit se että yhteys saattaa hidastella tai jopa katkeilla. Ja tämä hyppimisongelma korjaantuu sillä että määrittelet mokkulan asetuksiin haluamasi verkon.
Maailma jossa elämme, on korkeasti sanottuna rakennettu (tai muodostunut) joko vaaka- tai pystysuoraan. Puut kasvavat pystysuorassa, rakennusten seinät ovat pystysuorassa ja vesi sataa ylhäältä alaspäin jne, kun taasen järven pinta on vaakasuora. Radiosignaali muuttaa muotoaan tällaisten pintojen läheisyydessä, puhutaan ns. signaalin polarisaatiosta. Puusto ja rakennukset muuttavat signaalin pystypolarisaatioon, kun taasen vedenpinta muuttaa sen vaakapolarisaatioon. Jotenka, jos yhteyksissä on ongelmia ja suunnittelet lisäantennin hankintaa, hanki antenni joka on yhteneväinen käyttöpaikkasi polarisaation suhteen (tai kokeile sitä antennia sekä pystyssä että vaakassa). Tai, jos et harkitse lisäantennia, kokeile kääntää se mokkula vaaka-asennosta pystyyn, tai pystyasennosta vaakaan. Näin signaaalin polarisaatio natsaa mokkulan antennin polarisaation kanssa, ja yhteys voi parantua.
En ole koulutukseltani radiotekniikan insinööri, mutta jonkin verran tiedän näistä asioista ja tämä kirjoitus on kirjoitettu tietämykseni pohjalta. Monissa pointeissa on varmasti tarkennettavaa mutta tämän ei olekaan tarkoitus olla tyhjentävä vaan tarkoitukseni on avata taustoja asioille. Toivottavasti tämä kirjoitus tulee mieleen silloin, kun seuraavan kerran mokkulan tai kännykän kuuluvuudessa on ongelmia. Vedä siis happea ainakin pari kertaa, ennenkuin heität aparaatin seinään tai huudat operaattorisi vikapalveluun. Nämä hommat kun eivät ole niin yksiselitteisiä kuten vois äkkiseltään ajatella, radioaallot eivät kierrä nurkan taakse :D
*mitä matalampi signaalin taajuus on sitä enemmän se lepäisee materiaalia
**aletaan käyttämään puhelimissa ja mokkuloissa alhaisempia taajuuksia. Haaste tässä on se, että alhaisimmilla taajuuksilla, (ja varsinkin 2G- ja 3G-tekniikoilla), pystytään siirtämään vähemmän dataa joten nettikäytössä ne eivät ole niin hyödyllisiä kuin korkeammat taajuudet. Alin (tällä hetkellä) käytössä oleva 3G-taajuus Suomessa on 900Mhz. Aikoinaan käytettiin NMT-puhelimia jotka toimivat 450Mhz:n taajuudella, ja niissä oli hyvä kuuluvuus (toki puhelimien antennit olivat silloin ehkä tehokkaampia). FM-radiot toimivat karkeasti 100Mhz taajuuden molemmin puolin.
26.5.2013
Lapsi ja ensimmäinen (äly)puhelin
Keväällä päättyypi koulut, tai sitten se odotettu ja jännitetty ekaluokka siintää jo muutaman kuukauden päässä. Vanhemmat miettivät että miten palkita koululainen aherruksistaan, monet pohtivat että hankkisko lapselleen ihka ensimmäisen puhelimen, tai uuden puhelimen nykyisen, kenties jo vanhentuneen tilalle. Hankintaan liittyy muutamia kysymyksiä ja huolenaiheita, joihin vastaan tässä postauksessa.
Sovi lapsen kanssa pelisäännöistä, on sitten kyse puhelimen käytöstä yleensä, tai netin käyttämisestä puhelimella tai tietokoneella. Ole läsnä ja vastaa lapsen kysymyksiin, opetelkaa asioita yhdessä, mitä saa ja kannattaa tehdä ja mitä ei. Milloin puhelin kannattaa sammuttaa tai laittaa äänettömälle, ja niin edelleen.
Ota yhteyttä operaattoriisi tai käy heidän omat sivut-palvelussaan ja laita lapsen liittymään tarpeelliseksi näkemäsi puhelu- ja tekstiviestiestot, jotta yllätyslaskua ei pääse syntymään esimerkiksi erilaisista tekstiviestitilauksista (limsaa ja pizzaa saa tilattua tekstarilla). Napsauta liittymälle samaan syssyyn nettipaketti, jottei satunnaisistakaan surffailuista tule yllätyslaskua, puhumattakaan säännöllisestä käytöstä. Tottakai, kannattaa pohtia että minkä verran lapsi käyttäisi puheluita tai viestejä, olisko saldoraja tarpeellinen jne.
Puhelimilla pääsee nettiin, ja sitä kautta pääsee näkemään jos jonkinmoista sisältöä. Operaattorit eivät pysty estämään pääsyä haitallisille sivuille, joten siihen tarvitaan muita keinoja. Tästä eteenpäin sinulla on kaksi vaihtoehtoa; joko luottaa siihen että yhdessä sovitut pelisäännöt riittävät, tai sitten hankkia siihen rinnalle teknisiä ratkaisuita.
Jos haluat varmistua siitä, ettei lapsi pääse vahingossakaan esimerkiksi K18-materiaalia sisältäville sivuille, ostoslistallesi tulee silloin joku esimerkiksi Androideista tai Symbian S60 5th-sarjan puhelimista, taikka sitten Applen iPhone. Näihin kaikkiin voit hankkia tietoturvaohjelmiston jonka avulla voit rajoittaa pääsyä haitallisille sivuille.
Esimerkkini puhelimien tietoturvaohjelmista on F-Securelta, maailmalla saattaa olla muitakin valmistajia/tuotteita, mutta itse en ole ainakaan niihin törmännyt.
Android-puhelimet sekä iPhonet
Symbian S60 3rd ja 5th edition/Anna/Belle-puhelimet
Huomioithan myös, että nykypuhelimilla pääsee nettiin WLAN:n kautta. Joten, jos päädyt siihen että lapsi ei tarvitse nettiä puhelimessaan, eli estät netin käytön kokonaan kännykkäliittymään kytkettävällä nettiestolla, lapsi pääsee kuitenkin puhelimellaan nettiin esim. kaverin tykönä, tai missä vain mistä löytyy WLAN-verkko. Tässäkin mielessä sellainen puhelin, johon saa tietoturvaohjelmiston, on parhain. Se kun valvoo käyttöä riippumatta siitä että mitä kautta nettiin on menty (mobiiliverkko tai WLAN).
Jos päädytte hankkimaan Android-puhelimen, esimerkiksi Samsungilta löytyy useita malleja mistä valita. Ja Androideihin liittyen vinkki, kun alatte lapsen kanssa yhdessä opettelemaan puhelimen käyttöä, ja ennenpitkää lataamaan siihen erilaisia appseja, kannattaa ladata vain sellaisia jotka ovat luotettavia.
Mitkä sitten on luotettavia? Sellaiset, jotka ovat saaneet hyviä arvioita sekä kehuja muilta käyttäjiltä. Jokaisen appsin yhteydessä on käyttäjäarvioita, joten niihin kannattaa tutustua ennen lataamista. Jos appsilla ei ole vielä yhtään arviota, tai niitä on vain muutamia, jättäisin sen appsin lataamatta. Androidista ja haittaohjelmista on uutisoitu viimeaikoina, esimerkiksi Digitodayssa.
Kuten huomaat, netti puhelimessa ei ole niin yksioikoinen asia. Kaikkiin puhelimiin ei saa erillisiä turvaohjelmia, tästä esimerkkinä Lumia-puhelimet (WindowsPhone-käyttis on vasta yleistymässä, tulevaisuudessa tietoturvasoftia voi ilmestyä markkinoille). Joten, surffailu ja puhelimen kanssa puuhastelu jää täysin sen varaan että mitä lapsi sillä päättääkään tehdä. Tai sitten netti on estetty kokonaan, paitsi WLAN:n kautta esimerkiksi kaverin luona. Tästä syystä moni päätyy hankkimaan peruspuhelimen, mutta nekin alkavat olla nykypäivänä sellaisia että niistäkin löytyy nettiominaisuus. Netti alkaa olla peruskauraa nykyluureissa.
Vaikka meillä ei olekaan omia lapsia ja sitä kautta kokemusta lapsenkasvatuksesta, suosittelen kuitenkin hankkimaan ihan oikean älypuhelimen ja laittamaan liittymään sopivat palvelut. Opetelkaa yhdessä lapsen kanssa sekä puhelimen että netin käyttöä. Liika rajoittaminen on usein pahasta, kun taasen avoin suhtauminen ja ennenkaikkea yhdessä tekeminen johtaa useimmiten parempiin lopputuloksiin.
Asia kannattaa siis nähdä mahdollisuutena, ennemmin kuin uhkana.
Sovi lapsen kanssa pelisäännöistä, on sitten kyse puhelimen käytöstä yleensä, tai netin käyttämisestä puhelimella tai tietokoneella. Ole läsnä ja vastaa lapsen kysymyksiin, opetelkaa asioita yhdessä, mitä saa ja kannattaa tehdä ja mitä ei. Milloin puhelin kannattaa sammuttaa tai laittaa äänettömälle, ja niin edelleen.
Ota yhteyttä operaattoriisi tai käy heidän omat sivut-palvelussaan ja laita lapsen liittymään tarpeelliseksi näkemäsi puhelu- ja tekstiviestiestot, jotta yllätyslaskua ei pääse syntymään esimerkiksi erilaisista tekstiviestitilauksista (limsaa ja pizzaa saa tilattua tekstarilla). Napsauta liittymälle samaan syssyyn nettipaketti, jottei satunnaisistakaan surffailuista tule yllätyslaskua, puhumattakaan säännöllisestä käytöstä. Tottakai, kannattaa pohtia että minkä verran lapsi käyttäisi puheluita tai viestejä, olisko saldoraja tarpeellinen jne.
Puhelimilla pääsee nettiin, ja sitä kautta pääsee näkemään jos jonkinmoista sisältöä. Operaattorit eivät pysty estämään pääsyä haitallisille sivuille, joten siihen tarvitaan muita keinoja. Tästä eteenpäin sinulla on kaksi vaihtoehtoa; joko luottaa siihen että yhdessä sovitut pelisäännöt riittävät, tai sitten hankkia siihen rinnalle teknisiä ratkaisuita.
Jos haluat varmistua siitä, ettei lapsi pääse vahingossakaan esimerkiksi K18-materiaalia sisältäville sivuille, ostoslistallesi tulee silloin joku esimerkiksi Androideista tai Symbian S60 5th-sarjan puhelimista, taikka sitten Applen iPhone. Näihin kaikkiin voit hankkia tietoturvaohjelmiston jonka avulla voit rajoittaa pääsyä haitallisille sivuille.
Esimerkkini puhelimien tietoturvaohjelmista on F-Securelta, maailmalla saattaa olla muitakin valmistajia/tuotteita, mutta itse en ole ainakaan niihin törmännyt.
Android-puhelimet sekä iPhonet
Symbian S60 3rd ja 5th edition/Anna/Belle-puhelimet
Huomioithan myös, että nykypuhelimilla pääsee nettiin WLAN:n kautta. Joten, jos päädyt siihen että lapsi ei tarvitse nettiä puhelimessaan, eli estät netin käytön kokonaan kännykkäliittymään kytkettävällä nettiestolla, lapsi pääsee kuitenkin puhelimellaan nettiin esim. kaverin tykönä, tai missä vain mistä löytyy WLAN-verkko. Tässäkin mielessä sellainen puhelin, johon saa tietoturvaohjelmiston, on parhain. Se kun valvoo käyttöä riippumatta siitä että mitä kautta nettiin on menty (mobiiliverkko tai WLAN).
Jos päädytte hankkimaan Android-puhelimen, esimerkiksi Samsungilta löytyy useita malleja mistä valita. Ja Androideihin liittyen vinkki, kun alatte lapsen kanssa yhdessä opettelemaan puhelimen käyttöä, ja ennenpitkää lataamaan siihen erilaisia appseja, kannattaa ladata vain sellaisia jotka ovat luotettavia.
Mitkä sitten on luotettavia? Sellaiset, jotka ovat saaneet hyviä arvioita sekä kehuja muilta käyttäjiltä. Jokaisen appsin yhteydessä on käyttäjäarvioita, joten niihin kannattaa tutustua ennen lataamista. Jos appsilla ei ole vielä yhtään arviota, tai niitä on vain muutamia, jättäisin sen appsin lataamatta. Androidista ja haittaohjelmista on uutisoitu viimeaikoina, esimerkiksi Digitodayssa.
Kuten huomaat, netti puhelimessa ei ole niin yksioikoinen asia. Kaikkiin puhelimiin ei saa erillisiä turvaohjelmia, tästä esimerkkinä Lumia-puhelimet (WindowsPhone-käyttis on vasta yleistymässä, tulevaisuudessa tietoturvasoftia voi ilmestyä markkinoille). Joten, surffailu ja puhelimen kanssa puuhastelu jää täysin sen varaan että mitä lapsi sillä päättääkään tehdä. Tai sitten netti on estetty kokonaan, paitsi WLAN:n kautta esimerkiksi kaverin luona. Tästä syystä moni päätyy hankkimaan peruspuhelimen, mutta nekin alkavat olla nykypäivänä sellaisia että niistäkin löytyy nettiominaisuus. Netti alkaa olla peruskauraa nykyluureissa.
Vaikka meillä ei olekaan omia lapsia ja sitä kautta kokemusta lapsenkasvatuksesta, suosittelen kuitenkin hankkimaan ihan oikean älypuhelimen ja laittamaan liittymään sopivat palvelut. Opetelkaa yhdessä lapsen kanssa sekä puhelimen että netin käyttöä. Liika rajoittaminen on usein pahasta, kun taasen avoin suhtauminen ja ennenkaikkea yhdessä tekeminen johtaa useimmiten parempiin lopputuloksiin.
Asia kannattaa siis nähdä mahdollisuutena, ennemmin kuin uhkana.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)